Moi taas kaikille,
heräsimme kaikki jälleen virkeinä ylös hyvin nukutun yön jälkeen. Pakkasimme rinkkamme, hyvästelimme ninjat ja siirryimme reippaasti kohti juna-asemaa. Olosuhteet huomioon ottaen kaikki kävi harvinaisen kivuttomasti ja löysimme helposti Innsbruckin junan. Junaan päästyämme teimme olomme kotoisaksi ja otimme tirsat.
Heräsimme juuri sopivasti ennen Innsbruckia. Seilailimme hetken aikaa asemalla, josta löytyi Tourist Information. Turisteja kun olemme siirryimme keskustelemaan todella lempeä-äänisen miehen kanssa. Lempeä-ääninen mies kertoi meille, että hostellit aukeavat vasta kello viisi. Olimme nälkäsiä ja päätimme seuraavaksi tyydyttää kulinaristiset tarpeemme paikallisessa Burger Kingissä.
Täydellisen aterian jälkeen painuimme takaisin lempeä-äänisen miehen puheille ja ostimme "Innsbruck Cardit", jotka antavat meille pääsyn kaikkiin Innsbruckin nähtävyyksiin ja paikallisliikenteeseen 48 tunnin ajan. Heitimme rinkat aseman säilytyslokeroihin ja lähdimme seikkailemaan.
Ensimmäisenä meidän oli tarkoitus mennä Iglsiin, josta lähti cable car Patscherkofel -vuorelle. Hyppäsimme J -junaan, mutta perille päästyämme huomasimme että meitä oli pissitty silmään. Sen päivän viiminen kyyti oli lähtenyt viisi minuuttia ennen saapumistamme. Emme kuitenkaan voineet olla todella lempeä-ääniselle miehelle vihaisia ja menimme taas hänen juttusilleen.
Lempeä-ääninen mies, eli lemppis, soitti meille hostellin. Haimme rinkat ja painuimme kohti hostellia. Tämä hostelli on enemmän kuin hotelli, omat huoneet, pelihuone, tietokonehuone, koriskenttä ja mukavana vaihteluna tämä on todella rauhallisella seudulla, Inn -joen rannalla. Pelasimme hetken pingistä ja biljardia. Pian kello oli niin paljon, että päätimme lähteä ennen hämärän tuloa Station Congressille, mistä lähti jännä juna kohti The Hungerburgiin ja sieltä cable car Seegrube -vuorelle, 1905 m korkeuteen. Maisemat olivat huikeat.
Tom lähti tapansa mukaan telomaan itseään rinteeseen ("KYL MÄÄ TON YLÖS PÄÄSE KIIPEE" -Tom Ruohonen) ja me muut aloimme tekemään mahtavaa taideteosta kivistä. Kun Tom oli saatu rinteen alas ja taideteos oli valmis, menimme vuorella olevaan ravintolaan ("LAIT ALPPIRAVINTOLAA KUULOSTAA FIINIMMÄLT" -Joonas Lounasaho) , mutta ikävä kyllä grilli oli mennyt jo kiinni ja paikasta sai vain soppaa. Koska soppa on luusereille, venasimme seuraavaa kaapelikärryä ja lähdimme helvetin kyytiä ja vieläkin nopeammin ensimmäiseen ruokaravintolaan jonka näimme. Paikka oli paikallinen, todella tunnelmallinen, räkälä. Saimme kuitenkin pitsat tilattua ja yllätyimme positiivisesti! Otimme taksin, koska emme jaksaneet odottaa seuraavaa bussia.
Kuski oli supernopea, ajoimme välillä jopa kolme kertaa yli sallitun nopeuden. Tämän jälkeen menimme hostelliin nukkumaan, mutta koska Joonas alkoi kuorsaamaan, teimme pienen jäynän ja keräsimme kaikki kamat lattialta hänen päälleen. Jouduimme herättämään Joonaksen voimakeinoin, koska kaveri ei herännyt edes kolmekymmentä kiloa rojua päällään, uskomattomat unenlahjat.
Tänä aamuna nukuimme pommiin aamiaisesta, mutta emme kuitenkaan liian myöhään seuraavasta kohteestamme, Swarovski Kristallweltenistä. Kuvat kertoisivat enemmän kuin tuhat sanaa, joten odottakaa kuvadumppipostausta kun pääsemme takaisin. Paikka oli arvatenkin täynnä kristallia. Söimme paikan ravintolassa Pasta Bologneset, joka sai kaikkien pakit sekaisin.
Seuraava etappi oli Alpenzoo, eli Innsbruckin eläintarha. Tom jäi hostelliin koska hänellä oli maha vähän vetelänä ja me muut lampsimme jälleen Station Congerssiin. Yllätykseksemme kuitenkin saimme huomata, että meidän Innsbruck Cardit ei enää toimineet. Ilmeisesti ne toimivat vain kerran per kohde ja olimme jo kerran matkustaneet kyseisellä hassulla junalla. Pääsimme kuitenkin ovelasti muiden siivellä hissiin, joka vei junalle. No biggie.
Alpen Zoo oli suhteellisen tylsä mesta. Ehkä osasyy siihen on 30 asteen helle mikä täällä vallitsee ja jota eläimet piileskelevät. Näimme krapulaisen karhun ja hänen kaksi krapulaista lintuystäväänsä, junan kokoisen biisonin ja kuntouimarikilpikonnan. Olimme aika väsyneitä kun pääsimme takaisin hostelliin ja otimme pienimuotoiset tirsat.
Tänään on suuret PING PONG CHAMPIONSHIPSit pelihuoneessa, näkyy siel.
Soronoo,
Manu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti